IKUINEN MATKAKUUME | Viiden etäisyyden matkakohteet

Moni varmaan miettii nyt, minne matkustaa keväällä tai kesällä. Matkakuume on tarttuva tauti pahinta sorttia. Minulle parhainta rentoutumista on totaalinen irtiotto – kun työt ovat aina mukana, on parasta lähteä relaamaan muihin maisemiin.

Matkan ei aina tarvitse olla pitkä eikä suuntautua tuhansien kilometrien päähän. Matkailun, varsinkin lentomatkailun, ekologisuudesta puhutaan jatkuvasti. Ellei ihmiskuntamme piakkoin keksi muuta kätevää tapaa matkustaa mannerten välillä, on ihmisten yksinkertaisesti pakko vähentää lentämistä. Mikromatkailu-trendi alkaa jo näkyä ja ennustankin, että mikro- ja lähimatkailu tulee olemaan iso juttu lähivuosina.

Epäekologista ja kuormittavaa, mutta ah-niin-ihanaa. Heittämällä yksi parhaita fiiliksiä on, kun saa heitettyä lentokentällä kamat ruumaan ja tallustaa turvatarkastuksen läpi. Matka on vielä alussa. Miltä portilta se lähtikään? Koska alkaa boarding? Lasi skumppaa, instakuvat passin kanssa. Onko jollain purkkaa? Koska se lento olikaan perillä, onko siellä aikaero? Matkalukemista kioskilta, vesipullon täyttö. Miksi nämä ihmiset jo jonottaa portilla? Meidän ei ainakaan tarvitse pitää mitään kiirettä. Ja silti mennään.

Tässä omat vinkkini viidelle etäisyydelle.

TAMPERE, SUOMI

Näin porilaisen näkökulmasta Tampere on ollut se lähin isompi kaupunki, jonne on lähdetty päivän shoppailureissuille. Hämeenkatua on tullut koluttua edestakas. Kaupunki itsessään ei meikäläiseen ole koskaan jättänyt suurempaa tunnetta. Päinvastoin, olen kokenut Tampereen tylsän tasaiseksi asemakaupungiksi, vähän juntiksi.

En tiedä olenko se minä vai Tampere, mutta jokaisen visiitin jälkeen olen alkanut pitää kaupungista yhä enemmän! Se on kotoisa ja monesta suunnasta katsottuna helposti saavutettavissa.

Syöminen on reissujen kohokohta. Tampereen ravintolakenttä on vähintään mielenkiintoinen. Viihtyisiä ravintoloita tuntuu löytyvän vähän joka kulmalta. Tampere on lähtenyt Turun viitoittamalle tie pois ketjuravintolakortteleista – hyvä niin.  Viimeisimmällä reissulla testasin kehutut Kauppahallin 4 Vuodenaikaa sekä Pikkubistro Kattilan. Seuraavalla reissulla en aio jättää väliin Ravinteli Berthaa. 

Teatterikaupunkina Tampere on tietenkin tunnettu ja itsekin viime visiitilläni koin teatterielämyksen Tampereen teatterissa. Klassikkokappale Huojuva talo oli tuotu nykypäivään ja Anna-Maija Tuokon uskomaton roolisuoritus veti hiljaiseksi päiväkausiksi.

Shoppailukierroksella kannattaa jättää Koskikeskus väliin ja suunnata Hämeenkadun tuntumaan. Farkkukauppa INCH” on jo vakiinnuttanut asemansa kaupungin parhaimmistossa. Aleksis Kiven kadulla sijaitsevasta Seelestä ekotietoinen löytää garderobiinsa täydennystä ja samalta kadulta Sisustusliike Domdomista voi löytää kodin sisustukseen freesausta.

TALLINNA, VIRO

Tuttu ja turvallinen, lonkeronhajuinen halvan viinan Etelä-Helsinki. Ei todellakaan, vaan  mielenkiintoinen ja uudistuva keskieurooppalaishenkinen kasvava metropoli.

Tuttua ja turvallistakin toki on ja siksi Tallinnan-reissussa rentoutuminen on taattu. Etäisyydet ovat pieniä ja kaupunki tuttu, joten uusienkaan kohteiden etsiminen ei tunnu riskiltä. Pakollinen Viru-keskus on nopeasti koluttu, joten voi suosiolla ottaa katseen kohti mielenkiintoisempia kohteita, Kalamajaa ja Telliskiveä. Vanha kaupunki on tietenkin tunnelmallinen must-kohde, jonka läpi on vähintään kerran pakko kävellä ja hihitellä katujen nimille (Kohtu, hihihi). 

Taannoisella reissulla suosikkimuijieni kanssa sain painavan vastuun harteilleni – illallispaikan löytäminen ja varaaminen. Voin muuten kertoa, että kuusihenkiselle kanalaumalle, jolla jokaisella on piilevä tai vähemmän piilevä, henkinen tai fyysinen ruokavamma, sopivan ravintolan löytäminen on haaste.  Mutta vielä mitä! Käytännössä edessäni oli valinnan vaikeus eikä ongelma.

Shoppailuun Tallinnassa on paremmat mahdollisuudet kuin Helsingissä, varsinkin jos ketjuliikkeistä puhutaan. Itse harvemmin löydän Stradivariuksesta tai Bershkasta mitään, omat ketjuliikesuosikkini Tallinnassa ovat Reserved ja tietty River Island. Jostain syystä myös Viru-keskuksen Zara usein tarjoilee löytöjä Helsingin liikkeitä paremmin. Kalamajan putiikeista voi tehdä sitä vastoin vähän erityisempiä löytöjä.

Kuten on jo aiemmin olen todennut, olen nykyisin aika kehno (=harkitseva) shoppailija,  joten nämä ketjuliikkeet eivät hirveästi enää minua innosta. Siksi Tallinnan-reissujen ostokset keskittyvät minulla usein ruokakauppaan. Ruokakaupat ovat muutenkin aina ulkomaanreissujen kohokohtia ja ostoskassiin päätyy aina tiettyjä juttuja. Tallinnasta ainakin must leibää ja mausteita. Alkohyllyiltä usein tarttuu mukaan giniä tai jotain spesiaalimpia kuohuvia, viinitonkkia ja siiderilavoja harvemmin jaksan enää kuljettaa.

PRAHA, TSEKKI

Prahaan haikailen takaisin tasaisin väliajoin. Olen vieraillut kaupungissa kerran, mutta se jätti lähtemättömän vaikutuksen. Esimerkiksi Norwegian lentää Prahaan suorastaan itkettävän edullisesti, hotellimajoituksetkin ovat hieman edullisempia kuin koti-Somessa.

Must-jutut ulkomaanreissuilla:
– hyvä ruoka ja mielenkiintoiset ravintolat – plussaa tietty edullisuudesta!
– pari valittua turistikohdetta
– ainakin yksi museo, mielellään modernia taidetta
yleinen hyvä fiilis

Praha täyttää kaikki nämä odotukset ja monessa kohdassa jopa ylittää ne!

Prahaan reissaajalle suosittelen tsekkaamaan ainakin Ambiente Groupin ravintolat. Ne ovat tunnettuja korkeasta laadustaan ja näin suomalaisesta näkökulmasta edullisesta hinnasta. Hinnat ovat siis hieman Prahan yleistä tasoa korkeammat. Reissulla jäi eniten harmittamaan se, että en tajunnut varata pöytää Ambienten Cestr-ravintolasta. Ei nimittäin ollut toivoakaan päästä sinne edes torstain alkuillasta ilman varausta. Nälissään ei kyllä todellakaan tarvinnut olla, ei lounaalla eikä illallisaikaan. Ravintoloista erityisesti mieleen jäivät Lokál, Bistro Sisters sekä Café Kampus.

Praha itsessään on jo yksi iso turistinähtävyys. Yleensä en innostu näköalapaikoista, mutta Vanhankaupungin aukiolla sijaitsevan, astronomisesta kellosta tunnetun raatihuoneen torni oli kyllä käymisen arvoinen. Aukion toiselta puolelta bongasimme GOAP:n, eli Gallery of Art Praguen – museon, jossa on esillä muun muassa Salvador Dalía sekä Andy Warholia.

Ketjuliikeshoppailuun Prahassa oli hyvät mahdollisuudet, tosin esimerkiksi Topshopin valikoima oli mielestäni jotenkin erikoinen – lienee maakohtaisia eroja. Prahassa oli myös paljon ihania pikkuputiikkeja, joista saattoi tehdä erityisempiä löytöjä. Kaltaisilleni aikakausilehtifriikeille suosittelen nappaamaan ostoskoriin Soffa-nimisen lehden!

NEW YORK, USA

Tämä kaupunki ei esittelyjä kaipaa. Mietin ensin, että laitanko tätä edes koko listalle, niin itsestäänselvä tämä on. The Center of the Universe. The Big Apple. New York.  Suosikkikaupunkini koko maailmassa.

Ensimmäisen kerran pääsin vierailemaan tässä sanoinkuvailemattomassa kaupungissa syksyllä 2009 äitini kanssa. En tule ikinä unohtamaan sitä fiilistä, kun ensimmäisenä aamuna heräsin hotellin lakanoista ja katsoin ulos. Hotellihuoneen ikkuna oli 7th Avenuen ja about 55th Streetin kulmassa. New York!

Tämän jälkeen olen päässyt New Yorkiin kahdesti eli järjestyksessään neljäs Nycin reissu odottaa. Kolme päivää lähtöön! Toinen reissu oli vuonna 2011, jolloin lähdin mieheni kanssa törsäämään yo-lahjarahoja. Olemme nauraneet jälkikäteen, että silloin todellakin törsättiin. Vielä kotona asuvilla, vasta lakitetuilla ylioppilailla tuntui olevan loputtomasti dollareita taskuissa, valuutan kurssikin kun oli naurettavan edullinen kannaltamme. Kolmas reissu vuonna 2013 oli tietenkin ihan erityisellä tavalla mieleenpainuva, kun heinäkuisen helteisessä Central Parkissa vastasin myöntävästi kosintaan.

En edes tiedä, mistä aloittaisin listausta New Yorkin must-kohteista, joten mennään näillä, jotka ovat mielestäni ihan pakollisia kohteita ensi kertaa kaupungissa vierailevalle. Koko kaupunki on kuitenkin yksi iso nähtävyys, joten parhaat jutut näkee ja kokee vain haahuilemalla ympäriinsä (Starbucks-kahvi kädessä tietty).

MoMA. Suosikkimuseoni koko maailmassa, jossa olen vieraillut jokaisella Nycin reissullani. Sopii sekä klassikkoteosten (Picassot, Pollockit, Warholit…) bongaukseen että uusien tuttavuuksien etsimiseen. Tänä vuonna MoMAssa on historiansa ensimmäinen muotiaiheinen näyttely, jota odotan ihan hulluna!

Natural History Museum. Klassikko tämäkin! Täällä haluan päästä uudelleen käymään – viimeksi koko museo meni vähän ohi, kun muutamaa minuuttia aiemmin olin tuon jo mainitun kihlasormuksen sormeeni saanut…

Bergdorf Goodman & SAKS Fifth Avenue. Gossip Girl Moment! Rakastan tavarataloissa haahuilua. Nämä kaksi ovat Nycin ja ehkä koko maailman ikonisimpia, joten niissä on pakko vierailla joka reissu, vaikka budjetti ei valtavaan shoppailuun näissä tavarataloissa riitäkään. 5th Avenue on tietenkin ikoninen shoppailualue, mutta tietenkin aivan turvoksissa turisteista. Shoppailulle parempi alue on SoHo ja suunnaksi kananttaa ottaa Spring Streetin alue. Sieltä löytyy samat putiikit kuin 5th Avenuella, mutta pienemmällä tungoksella varustettuna.

HAVANNA, KUUBA

New Yorkille loistava kontrasti on kyllä Havana. Kuuban reissu tammikuussa 2013 on yksi erikoisimpia reissuja, joilla olen ollut. Reissumme oli kahden viikon mittainen. Ensimmäinen viikko vietettiin Kuuban pääkaupungissa Havannassa ja toinen viikko maattiin altaalla lomakohde Varaderossa.

Havanna oli sanalla sanoen käsittämätön paikka. Poliittinen historia näkyi rapistuneena kaupunkina, jossa kuitenkin vielä oli vanhan loiston henki. Wikipediasta stalkkasin, että kaupungin vanha osio oli kunnostettu 1980-luvulla, mutta Neuvostoliiton hajoaminen oli valtava kolaus Kuuballe myös taloudellisesti, ja vasta Unescon maailmanperintökohteeksi nimetty Havanna rapistui käsiin.

Historiansa puolesta Havanna on mielenkiintoinen kohde ja niitä harvoja paikkoja, joissa oikeasti haluaa kuulla oppaan selostusta. Kuubalaiset olivat äärimmäisen ystävällisiä, vaikka yhteistä kieltä ei aina ollut, mutta verkkaisessa kulttuurissa suomalaista tehokkuutta arvostavalla pinna kyllä kiristyi helposti. Vaati siis hetken, että hitaaseen elämäntyyliin tottui. Toisaalta, se oli juuri sitä, mitä lomalta kaipasi.

Gourmet-tason ruokaelämyksiä on turha Kuubassa metsästää – niitä ei ole tarjolla, sillä raaka-aineita ei yksinkertaisesti ole. Missään ei Twix-patukka ole maistunut yhtä hyvältä, kuin kahden ja puolen euron hintaan Havannan lentokentältä ostettuna – tämä kertonee aika paljon ruuan laadusta. Rommi tosin ei tuottanut pettymystä, eikä siitä ollut pulaa. Reissun aikana tuli nautittua mojito ja daiquiri poikineen.

Kaiken ristiriitaisuuden keskellä Kuuba oli sykähdyttävä matkakohde. Suosittelenkin reissua maahan, mutta se kannattaa tehdä nyt. Maa on murroksessa Jenkkien purkaessa kauppasaartoa pala palalta. Vielä on mahdollisuus nähdä Kuuba tällaisena, kuin se nyt on – elävänä maamerkkinä lähihistoriasta.

Kuvat: Instagram / @laurapullinen 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *